Hopea- ja kultakorujen leimaus

Oletko joskus ihmetellyt korussasi (esimerkiksi sormuksen sisäpuolella) olevia leimoja? Niistä voit saada selville mm.  korusi materiaalin ja tekijän.

Suomessa valmistetuista (ja myytävistä) koruista on löydyttävä vähintään tekijän nimileima, sekä pitoisuusleima. Esimerkiksi Korupaja onnin nimileima on RHM. Ennen nimileima sai olla myös jokin kuva, mutta nykyään kaikkien uusien Suomessa rekisteröitävien tekijän leimojen on oltava jokin kirjainyhdistelmä.

Pitoisuusleima puolestaan kertoo mitä materiaali on. Kullan leimat ovat yleisimmin 585 ja 750. 585 tarkoittaa 14 karaatin kultaa, eli korussa on 58,5 % puhdasta kultaa. 750 taas tarkoittaa 18 karaattia, eli 75% puhdasta kultaa. Kullan pitoisuusleiman pohjamuoto on soikio. Hopeakoruista löytyy useimmiten leima 925. Tuo pitoisuus on nykyisin koruissa kaikista käytetyin. 830 (ja ennen myös 813) pitoisuutta on käytetty paljon mm. hopeisissa aterimissa tai muissa isommissa hopeaesineissä. Hopean pitoisuusleiman pohjamuoto on suorakaide.

Pakollisten leimojen lisäksi korussa voi olla myös Suomen tarkastusleima, joka on muodoltaan sydän jonka sisällä on kruunu. Tämä leima kertoo, että tuote on tarkastettu virallisessa tarkastuslaitoksessa, ja että materiaali varmasti on sitä mitä sen pitääkin olla. Aiemmin tarkastusleima oli pakollinen jalometallituotteissa, mutta ei enää nykyään. 

Muita vapaaehtoisia leimoja ovat vuosi- ja paikkakuntaleima, sekä ns. designleima ja käsityöleima. Vuoden 2019 vuosileima on S9. Vuosileima-avain löytyy netistä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta: Vuosileima-avain .

Lisää tietoa erilaisista jalometallileimoista löytyy mm. Leimat.fi sivustolta. Siellä voi tutkia esim. vanhoja nimileimoja vuoteen 1970 asti.